Nyt sairaslomalla olen ottanut tavaksi lähteä lenkille vähän ennen auringonnousua. Alkuperäinen pointti asiassa oli ehtiä tekemään kunnon lenkki ennen kuin naapurit alkavat parveilemaan pitkin ja poikin. OCD on ollut aika paha siis viime aikoina ja varmaan oon muutenkin mökkihöperöitynyt kun puhunut lähinnä koiran kanssa viime aikoina ja on tuntunut ylivoimaiselta moikata vastaantulijoita, enkä taas halua antaa kuvaa hirveästä kusipäästä joka ei ees päälle kato kun tulee vastaan. Mutkikasta tämä elämä.

No, kuitenkin, hikoilutavoitteeni jäivät aika pian toiseksi kun tajusin miten mahtava tunnelma kaikkialla vallitsee kun aurinko on ihan kohta nousemassa, sumu leijuu maan yllä ja taivaalla näkyy vielä muutama tähti.